
Luokalle jättäminen on palautettava koulujärjestelmäämme
Luokalle jättäminen poistettiin Suomen peruskouluista käytännössä 1990-luvun lopulla. Tavoitteena oli siirtyä yksilöllisempään tukeen ja pois "rankaisemisen" ajatuksesta. Käytännössä tämä on kuitenkin johtanut tilanteeseen, jossa oppilaat siirtyvät vuosiluokalta toiselle – ja lopulta toiselle asteelle – ilman riittäviä perustaitoja. Olen ammatillisen koulutuksen opettaja, ja näen tämän seuraukset päivittäin. Me kaikki suomalaiset maksamme kuitenkin kovaa hintaa heikosta osaamisen tasosta.

Kontakteilla on väliä
Erään puolueen tuore puheenjohtaja sanoi viime syksynä heti valintansa jälkeen, että hän haluaa haastaa muita puolueita ja osoittaa niiden heikkouksia.
Olen itse “vanhan koulukunnan” poliitikko, eli kaikkien kanssa tehdään yhteistyötä, sillä muuten ei saa mitään tärkeitä hankkeita eteenpäin.
On ollut ilo saada myös tuki kovilta politiikan nimiltä, kuten nyt vaikka ulkoministeriltämme Elina Valtoselta.

Kännykkäkielto oppitunniella on oikea suunta
Hallituksen esitys kännyköiden kieltämisestä oppitunneilla on oikea suunta kohti parempaa oppimista. Lasten hyvinvoinnin kannalta kieltoa kannattaa laajentaa kuntatasolla koskemaan myös

Kuinka pitkään varaa katsoa laskevia Pisa-tuloksia
Hyvä että kännyköiden käyttöön oppitunnilla on jo puututtu. Oppilaiden keskittyminen on jo parantunut. Oikeaan oppimiseen tarvitaan kuitenkin painetut oppikirjat. Syitä on monia.

Helsingin ydinkeskustan elinvoima kriisissä – saavutettavuuden parantaminen avainasemassa
Elinvoiman palauttamiseksi Helsingin keskustan saavutettavuutta on parannettava kaikilla liikkumismuodoilla. Tämä on kriittistä paitsi päivittäisten kävijämäärien kasvattamiseksi, myös alueen vetovoiman vahvistamiseksi niin asukkaiden, yritysten kuin matkailijoiden näkökulmasta. Keskustan tulevaisuus lepää toimivassa saavutettavuudessa, monipuolisessa palvelutarjonnassa sekä kulttuurin ja tapahtumien houkuttelevuudessa.

LUX Helsinki: Valoa pimeyteen ja kasvua kaupunkiin
LUX Helsinki ei ole vain viihdetapahtuma, vaan myös merkittävä strateginen väline Helsingin kehittämisessä ja markkinoinnissa kulttuurillisena, taloudellisena ja sosiaalisena keskuksena.

Jääkö terveys hoitamatta?
Helsinki keskittää perusterveydenhoitopalveluitansa. Mikähän ajatus siinä on, jos terveys jää hoitamatta hankalien matkojen takia?.

Suomen (ja ruotsin) opetus kuntoon ja kunniaan
Suomen kielen opetuksen tulisi tukea Suomeen muuttaneiden integroitumista tehokkaammin. Nykyisessä S2-opetuksessa on ongelmia: opetuksen painopiste on usein liiaksi kieliopissa ja rakenteissa, eikä oppijoita rohkaista tarpeeksi käyttämään kieltä arjen tilanteissa. Suomen (ruotsin) tehokkaan opettamisen sijaan olemme jopa edistämässä entistä laajempaa englannin käyttöä Suomessa.

Aleksanterinkatu tarvitsee päätöksiä
Helsingin pääkatu Aleksanterinkatu taitaa olla täysin unohtunut keskustan suunnittelussa. Upeiden liiketilojen ja kansainvälisten brändien sijaan sieltä löytyy nyt halpaketjuja ja tyhjiä liiketiloja.'

Onko yrittäjyys Suomessa vain työttömyyden korvike? (Julkaistu KL 28.11.2024)
Yrittäjyysopintoja on tarjolla paljon, jo peruskoulusta lähtien. Näistä kursseista valtaosissa lähdetään ajatuksesta, että oppilas/opiskelija perustaa yrityksen yksin, tekee liiketoimintasuunnitelman yksin, miettii rahoituksen yksin, ratkaisee kaikki ongelmansa enemmän tai vähemmän yksin. Ammattikoulun Yritystoiminnan suunnittelu -kurssin suorittaminenkin edellyttää yrityksen suunnittelua kaikkineen yksin – toki opettajan ohjeiden avulla. Tulokset jäävät helposti jääkiekko-coachauksen keksimiseen pikku-junioreille tai jäätelökioskin perustamiseen kesäksi.

Opettaja ei ole vessapoliisi (7.11.2024)
Opettajan aikaa ei voi sitoa siihen, että hän kirjoittaa vanhemmille wilma-viestejä alaikäisten vapetuksesta koulun vessassa.

Asukkaita, ei toimistoja (13.10.2024)
Helsingin keskustaan tarvitaan lisää asukkaita, koska asukkaat lisäävät kantakaupungin kivijalkaliikkeiden kannattavuutta, ja vahvistavat siksi sitä mikä kaupungissa on tärkeintä: kaupunkimaisuus.
(kuva Helsingin kaupungin Etelärannan kehittämistä esittelevästä materiaalista)

Yritysten toimintaedellytykset kuntoon (10.10.2024)
Vuonna 2022 yritykset maksoivat Helsingille pelkästään yhtiöveroa 775 miljoonaa euroa. Kaupungin 6 002 milj. euron tulobudjetissa tämä tarkoitti noin 13 prosenttia.


Munkkinimen terveyskeskuksen siirrolle oltava hyvät perusteet (1.11.2024, Töölöläinen)
Munkkiniemen terveyskeskus on tarjonnut lähipalveluita asukkaille jo pitkään, ja sen sijainti on tärkeä osa alueen toimivaa infrastruktuuria. Alueen asukkaita onkin aivan perustellusti huolestuttanut suunnitelma siirtää helposti saavutettava terveyskeskus keskeiseltä paikalta Laajalahdentieltä hankalien kulkuyhteyksien päähän Haagaan