Suomen (ja ruotsin) opetus kuntoon ja kunniaan
Suomen (ruotsin) kielen oppiminen: Tarvitaan asennemuutos
Puhutko mielummin englantia kuin kuuntelet hidasta ja murteellista suomea? Et ole ainoa! Meillä suomalaisilla on merkillinen alemmuuskompleksi kielemme takia.
Lähtökohtaisesti syytämme työnantajia siitä, että työpaikoilla ei puhuta englantia. Emme odota Suomeen opiskelemaan tulevien oppivan suomea (tai ruotsia). Rakennamme kalliita englanninkielisiä koulutusohjelmia jopa aloille, joilla on töissä vain muita englannin-taidottomia maahanmuuttajia, tai paikkakunnille, joilla ei englannille ole muuta käyttöä kuin kahvin tilaus.
Suomen kielen opetuksen tulisi tukea Suomeen muuttaneiden integroitumista tehokkaammin. Tästä kirjoitti 20.12.2024 Helsingin Sanomissa oivallisesti Ian Mac Eochagáin, auktorisoitu suomi–englanti-kääntäjä ja yrittäjä (https://www.hs.fi/paivanlehti/20122024/art-2000010897191.html)
Nykyisessä S2-opetuksessa on ongelmia: opetuksen painopiste on usein liiaksi kieliopissa ja rakenteissa, eikä oppijoita rohkaista tarpeeksi käyttämään kieltä arjen tilanteissa. Olen itsekin ollut pulassa auttaessani opiskelijoitani S2-kielioppitehtävien kanssa - ja minä sentään olen lukenut kielitiedettä ja kieliopin sanasto on melkoisen tuttua!
Tarvitaan siis asennemuutos: suomea tulee kohdella saavutettavana ja oppimiskelpoisena kielenä. On tärkeää murtaa myytti siitä, että suomi olisi erityisen vaikea. Kieli kehittyy parhaiten, kun sitä käytetään aktiivisesti. Englantiin vaihtaminen heti aksentin kuultuaan on este kielen oppimiselle.
Opetuksen tulisi olla käytännönläheistä ja keskittyä arkielämän tarpeisiin, kuten asiointiin, työelämään ja viranomaiskieleen. Oppijoille tulee antaa enemmän mahdollisuuksia harjoitella kieltä turvallisessa ympäristössä. Eli jatkuvan englannin tarjoamisen sijaan, aikaa kuunnella hitaampaa ja aksentilla puhuttua suomea.
Suomen kieli on avain integroitumiseen ja Suomeen juurtumiseen. S2-opetuksen on siirryttävä kohti mallia, joka tukee käytännön kielitaitoa ja rohkaisee kielen aktiiviseen käyttöön. Näin voimme rakentaa yhteiskuntaa, jossa suomi on yhdistävä tekijä ja maahanmuuttajat voivat tuntea itsensä tervetulleiksi rikastuttamaan Suomea.
