Luokalle jättäminen on palautettava koulujärjestelmäämme
Luokalle jättäminen poistettiin Suomen peruskouluista käytännössä 1990-luvun lopulla. Tavoitteena oli siirtyä yksilöllisempään tukeen ja pois "rankaisemisen" ajatuksesta. Käytännössä tämä on kuitenkin johtanut tilanteeseen, jossa oppilaat siirtyvät vuosiluokalta toiselle – ja lopulta toiselle asteelle – ilman riittäviä perustaitoja. Olen ammatillisen koulutuksen opettaja, ja näen tämän seuraukset päivittäin. Me kaikki suomalaiset maksamme kuitenkin kovaa hintaa heikosta osaamisen tasosta.
Olen opettanut Suomessa syntyneitä nuoria, joilla on vakavia puutteita suomen kielen taidossa – aivan kuten HS 17.3.25 haastateltu Stadian opettaja ”Liisa”. Ammatillisten aineiden teoriaopinnot takkuavat, koska lukeminen ja tekstin ymmärrys ovat vaikeita. Matematiikassa osa opiskelijoista ei hallitse edes kymmenjärjestelmän perusteita: jos tuote maksaa 2,3 eur, mitä maksaa 10 sen hintaista tuotetta, 2,30 euroako? Peruskoulusta englannin arvosanan 7 saanut opiskelija ei osannut kertoa nimeään englanniksi: My name is… Vastaavia tarinoita on Suomi pullollaan. Samaan aikaan alati heikkenevien Pisa-tulosten kanssa Suomen korkeakouluopiskelijoiden määrää yritetään kasvattaa yli 50 prosentin.
Me yritämme kouluttaa kovan tason ammattilaisia ja ammattikorkeakouluun siirtyviä nuoria, joista monet ovat käytännössä kuitenkin täysin eksyksissä toisen asteen opinnoissa, koska perusasiat ovat jääneet oppimatta. Heidät on päästetty läpi peruskoulusta – ehkä säälistä, ehkä paineesta, ehkä siksi, ettei muuta vaihtoehtoa ole.
Luokalle jättäminen ei ole rangaistus. Sen pitäisi olla mahdollisuus. Mahdollisuus saada lisäaikaa oppimiseen, kehittymiseen ja kasvuun. Oppilaat kehittyvät eri tahtiin, ja koulun tehtävä on tunnistaa se. Nykyjärjestelmä tekee karhunpalveluksen niille, jotka tarvitsisivat tukea enemmän kuin siirtymistä eteenpäin keinolla millä hyvänsä. Pohja täytyy rakentaa vahvaksi jo ala-asteella.
Siksi luokalle jättäminen on palautettava osaksi Suomen koulujärjestelmää – harkiten, perustellusti ja osana kokonaisvaltaista oppilaan tukemista. Vastuullinen koulutus ei ole läpipäästämistä, vaan tulevaisuuden rakentamista taidoille, jotka kestävät. Tämä on tärkeää niin yksilöille kuin koko Suomen tulevaisuudelle.